Tänään olikin sitten ruumiin ravinnon vuoro. Leivoin karjalanpiirakoita toisen kerran elämässäni ja hyviä tuli. Pyrkimykseni omavaraisuuteen toteutuu vähitellen. Jauhot jauhamme kotimyllyllä jyvistä ja niistä sitten leivon niin leivät, pullat, kakut, pikkuleivät kuin nyt nämä piirakatkin.
maanantai 15. lokakuuta 2012
HENGEN JA RUUMIIN RAVINTOA
Tänään olikin sitten ruumiin ravinnon vuoro. Leivoin karjalanpiirakoita toisen kerran elämässäni ja hyviä tuli. Pyrkimykseni omavaraisuuteen toteutuu vähitellen. Jauhot jauhamme kotimyllyllä jyvistä ja niistä sitten leivon niin leivät, pullat, kakut, pikkuleivät kuin nyt nämä piirakatkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Näyttävätpä hyviltä piirailta!! Nam! Ihan vesi herahtaa kielelle :) Ihanaa tuollainen omavaraisuus!
VastaaPoistaOlen itsekin aika innoissani tästä elämäntilanteestani. Olen elänyt vuosikausia esim. ilman ainoaakaan jauhopussia kaapissa koska ostin kaiken valmiina tai asuin seudulla, jossa suomalaista ruokaa tai leivonnaisia ei vain ollut saatavilla. On hienoa löytää itsestään salassa ollut jauhopeukalo! Pyrimme kaikessa ruokahuollossamme omavaraisuuteen siinä määrin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Haaveilemme edelleen omasta maatilasta järvimaisemissa, mutta se antaa vielä odottaa itseään. Odotellessa on hyvä aika opetella tätä uutta elämäntapaa joka on myös hieno vastapaino kirjalliselle työlle. Olen kiitollinen, että minulla on tämä mahdollisuus:)
Poista