Oma tavoitteeni on tulla kirjailijaksi, mitä sitä salaamaan. Uskon että näin ajattelevat monet muutkin kirjoituksillaan pöytälaatikkoaan täyttävistä kirjoittajista. Miten sitten siirrytään laatikosta päivän valoon ja lopulta huipulle?
- On uskottava itseensä ja kykyynsä kirjoittaa muillekin kuin itselleen
- On oltava altis arvostelulle, mutta myös kiitokselle
- On oltava pitkäjänteinen ja kärsivällinen
- On kirjoitettava, kirjoitettava ja kirjoitettava, synnytettävä mitä tahansa tekstiä
- On kirjoitettava sellainen käsikirjoitus, jonka kustantaja haluaa julkaista.
Siinäkö kaikki? Ei, tämä oli vasta alkua. Päästäksesi huipulle edellä mainittujen asioiden täytyy toistua elämässäsi jatkuvasti. Lisäksi:
- On löydettävä oma tyylilaji ja kartutettava lukijakuntaa romaani romaanilta.
- Tyylilajia ei saa kesken kaiken muuttaa niin paljon, että entiset lukijat pettyvät, mutta uusiakin on tavoiteltava.
- On saatava lukijat lukemaan koko tuotanto läpi
- Ja sitten on vain kirjoitettava se LÄPIMURTOROMAANI ja olet huipulla.
Voi ei, minäkin alkaisin mielelläni kirjailijaksi. Olisin valmis jättämään päivätyöni.
VastaaPoistaOnko kirjailijaksi haluavilla jotain yhteistä Idols-kokeilaiden kanssa? Tarkoitan lähinnä siinä mielessä, että onko ontuvan käsikirjoituksen lähettäminen kustantajalle yhtä noloa kuin laulaa huonosti Idols-raadille?
Olisi tosiaan mahtavaa jos kaikki sujuisi kuin itsestään ja ennen kuin huomaisikaan olisi huipulla.
VastaaPoistaVertauksesta Idolsiin en tiedä, mutta pelkän huipun tavoittelu ei saa eikä voi olla aidosti kirjailijaksi aikovan tavoitteena. Kärjistin tietoisesti, mutta tarkoitan aidosti että mikäli aikoo kirjailijaksi, joka edes teoreettisesti voisi elää kirjoittamalla, juttuni seikkojen täytyy tavalla tai toisella olla kirjoittajan arkipäivää.
Menestys seuraa uutteraa ja pitkäjänteistä työtä. Totta on että kaikista ei ole Idols-voittajiksi eikä huippukirjailijoiksikaan, mutta Idols-kisassa menestyneet, vaikka eivät voittaisikaan, menestyvät kuitenkin laulajina melko mukavasti, joskus jopa paremmin kuin voittaja itse. Näin voi käydä kirjailijallekin.
Tärkeintä on löytää oma lukijakunta ja oma tyyli ja voittaa yleisö kirjoittamalla puolelleen.
Ei kai se ole kovin noloa, kun ei kokelasta ainakaan julkisesti lytätä. Ja kustannustoimittaja lukee niin monta kässäriä, että ei hän enää muista nimeäsi, kun lähetät seuraavan kässärin. :-P Jenkeissä tosin on kirjoittajillekin jotain realitysarjoja, ainakin netissä.
VastaaPoistaMaija; juuri niin. Etukäteen ei kannata käsikirjoitustaan lytätä omassa mielessään. Toki arvokasta on hankkia käsikirjoitukselleen esilukijoita ja luotettavia arvostelijoita, jos suinkin mahdollista ennen kuin lähettää kustantamoon. Harvoinhan kässäri on niin hiottu, että se on suoraan ensiversionaan valmis kustannettavaksi.Ei kustantamoissa varmaankaan lasketa, montako yritystä kirjoittajalla on ollut. Heille tärkeää on julkaisukelpoisen käsikirjoituksen löytäminen ja se voi löytyä jopa siitä kässäristä, joka on aiemmin tullut hylätyksi hiukan keskeneräisenä.
VastaaPoista