Kuinka määrittää hetki, jolloin
jokin perustavaa laatua oleva oivallus syntyy. Nähdä, oivaltaa,
yhdistää, ymmärtää?
Kun näkyvä, katseella käsitettävä,
saa kirjoitetun muodon. Mikä riemu ja löytämisen ilo. Uusi
maailma, sanojen aarrearkku. Kaikki siinä. Kirjaimet löytävät
toisensa, muodostavat sanojen ketjun, loikkivat toistensa yli,
peräkkäin tai alekkain ja maailma alkaa syntyä uudelleen.
Sitten on vielä tuo taito nähdä
näkymätön osana kokonaisuutta. Se on siellä piilossa, astumassa
esiin aikanaan.
Aikoinaan 4-vuotiaan tyttäreni
oivallus, hänen katsoessaan ikkunasta ulos. Tai niin minä luulin.
- Katso äiti, minä osaan kirjoittaa verhot!
VRHT
Lokki Joonatanista: "Ymmärtäminen on sitä, että kaikki muuttuu vaikka mitään ei tapahdu."
VastaaPoistaLokki Joonatan, ihanaa, yksi suosikeistani!! Jopa eräs ko. kirjan ajatelma osana esikoiskässäriäni:
Poista"Jos meidän ystävyytemme riippuu sellaisista seikoista kuin paikka ja aika, me hävitämme keskinäisen veljeytemme samalla hetkellä, jolloin lopullisesti pääsemme paikan ja ajan herroiksi. Mutta kun voitamme paikan, kaikki on täällä. Ja kukistettuamme ajan kaikki on nyt. Ja mikäli ympärillämme on täällä ja nyt, voimme kai silloin tällöin tavata toisiamme. (Richard Bach)