maanantai 28. toukokuuta 2012
LÖYTYYKÖ RYTMI, KULKEEKO HENKI?
Esikoiskäsikirjoitukseni tunnelmaa on kuvailtu seesteiseksi ja salaperäisen rauhalliseksi, mutta kaiken yllä leijuu kuitenkin kutkuttava uhka. Näennäisen rauhallinen kerronta rikkoutuu sopivassa tempossa tapahtumilla, jotka kasvattavat jännitettä loppua kohden. Käsikirjoitus hengittää rauhalliseen tahtiin, mutta sydämen tykytystäkin on sopivassa suhteessa, onhan tulevaa kirjaa luonnehdittu psykologiseksi jännitysromaaniksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
On helppoa uskoa, että juuri sinä osaat luoda seesteistä ja salaperäisen rauhallista tunnelmaa!
VastaaPoistaKiitos. Olisi kiva tietää, mihin uskosi mahdolliseen tapaani kirjoittaa perustuu?
PoistaPöh, blogiteksteihesi tietysti. Siihenkin, mitä ei ole suoraan sanottu eli vaikka ne mielikuvat, mitä tulee blogin taustasta ym. Voin toki olla väärässäkin.
PoistaHi hii;) Salaperäisyys on osa imagoa. Mitä ja millainen persoona blogin taustalla piileksii, selviää varmaan aikanaan myös sinulle.
PoistaOlemme jo Suomen kamaralla, mutta vieläkin satunnaisen internetyhteyden varassa, joten oma kommentointini ja mm. blogisi seuraaminen on jäänyt vähälle. Toivottavasti kohta tilanne selkeytyy ja rutiinit palaavat ennalleen. Siihen saakka siis...