PUHDISTUS elokuvana

Ikääntynyt Alide asuu yksin Viron maaseudulla. Eräänä iltana naisen arjen katkaisee pihalle pyörtynyt parikymppinen Zara. Tultuaan tajuihinsa Zara kertoo pakenevansa väkivaltaista miestään.

Sateisen sunnuntaipäivän pelastukseksi koitui Antti J. Jokisen ohjaama elokuva Puhdistus, joka pohjautui melko uskollisesti Sofi Oksasen vuonna 2008 ilmestyneeseen Puhdistus -romaaniin.

Niin romaani kuin ko. elokuvakin olivat todella vaikuttava ja pysäyttävä kokemus. 

Lyhykäisyydessään tarina on ennen kaikkea kertomus Alidesta, nuoruuden muistoista, täyttymättömästä rakkaudesta ja valinnoista, jotka sinetöivät hänen ja hänen lähimpiensä kohtalon. Keskiössä niin menneisyyden kuin nykyisyydenkin valtaapitävien kohtelu vallassaan olevia, tässä tapauksessa naisia, kohtaan.

Elokuva tuli konkreettisesti iholle kuvaustekniikkansa ja intensiteettinsä vuoksi. Paikoin tunsin suoranaista fyysistä ja henkistä kipua myötäeläessäni naisten järkyttäviä kokemuksia.

Voimakkaasta ja paikoin kieltämättä todella rankasta sisällöstään huolimatta Puhdistus ei ollut pelkästään ahdistava elokuva. Elokuvan lopetuksessa painottuu sovituksen ja anteeksiannon mahdollisuus Oksasen romaania enemmän ja siksi kaiken kauheuden jälkeen tunteekseni katsojana jäi suru, mutta myös huojennus.

Yksi tärkeä tekijä tämän elokuvan onnistumisessa ovat sen näyttelijät. Ikääntynyttä Alidea esittää todellista kangaskarismaa huokuva Liisi Tandefelt. Nuorempana Laura Birn, joka tekee tässä mielestäni tähänastisen uransa parhaan elokuvaroolin. Jokinen on onnistunut huikean hienosti varsinkin näyttelijäohjauksessa ja saanut kaikki näyttelijät kukoistamaan ja löytämään uusia ulottuvuuksia itsestään.

Kaiken kaikkiaan elokuva oli jopa kirjaa vavahduttavampi kokemus sen huikeanhienon kuvaustekniikan ja näyttelijäsuoritusten vuoksi. Suosittelen.

• Ohjaus: Antti J. Jokinen
• Alkuperämaa: Suomi 2012
• Pääosissa: Liisi Tandefelt, Laura Birn, Amanda Pilke, Peter Franzén, Krista Kosonen, Tommi Korpela
• K-16