Asuuko minussa pieni askeetikko, vai johtuuko kaikki vain otollisista olosuhteista? Netin iltapäivälehtiä selatessani tajusin, että nythän on jouluviikko ja aika monella lähimmäisellä paniikki päällä. Koti pitää saada joulukuntoon, mikä varsin usein tarkoittaa jos jonkinlaista viritystä valohässäköineen, eriskummallisine kynttilöineen, massiivisine siivouksineen ja kokkaamisineen. Puhumattakaan lahjaröykkiöstä, joka jälleen kerran kasattiin vaikka velkarahalla. Kaiken yllä kaoottinen kauhu, jos kaikki menee kuitenkin pieleen, jos sitä onnellista ja rauhallista joulua ei tulekaan. Ja kaikki tämä vain kolmen päivän vuoksi.
Vaihtoehtona oma joulunviettoni, jossa punainen pöytäliina, sillä punainen kynttilä ja yksi yhteinen, joskin sitäkin arvostetumpi lahjapaketti, tyttären lähettämä. Fazerin Sininen ja karjalanpiirakat odottavat kaapissa aattoillan herkkuhetkeä. Toisenlaiset joululahjat lähetetty lähimmille Suomeen ja konkreettiseksi avuksi maailmalle. Asuntoautosta sisään kannettu punainen fleecehuopa ja kauppamatkalta ostettu joulutähti. Kaiken yllä suomalainen joulumusiikki, jossa on aitoa Joulun sanomaa. Kolmen juhlapäivän jälkeenkin tämä tunnelma jatkuu, koska sen juuret ovat syvemmällä: Teille on syntynyt Vapahtaja.
Veikkaisin pientä askeetikkoa, mitä arvostan. Itse haluan ylihinnoteltuja koristeita, enemmän lahjoja kuin jaksaa avata ja sen lanttulaatikonkin, johon en haarukkaani edes upota.
VastaaPoistaEhkä on hyvä, että vietän jouluni käytännössä anoppini luona, ei tarvitse itse järjestää muuta kuin lahjat. Minä kun olen jo niiden takia täysin pa. Onko tämä nyt sitä kaupallisuutta? ;)
Dee, nauti omasta joulustasi täysin rinnoin! Elämä kuljettaa meitä kutakin omia polkujaan omalla ajallaan ja jokaisella ajalla on oma arvokas merkityksensä. Eipä siitä niin kauan ole kun oma jouluni oli hyvin paljon samanlainen kuin sinun nyt ja sekin oli ihanaa aikaa.Siis onnellista joulua sinulle!
VastaaPoista