keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

KENELLE KIRJOITAN?


Pasi Ilmari Jääskeläinen pohti omassa bogissaan kohderyhmäänsä ja sai minutkin miettimään omaa lukijakuntaani. Tosin sehän on ennenaikaista, mutta tavallaan mielenkiintoista; kenelle kirjoitan?  Niin monta ja monenlaista kuin on kirjailijaa ja kirjaa, on myös lukijaa.

Aloittaessani esikoiskirjani kirjoittamista en ajatellut lainkaan mahdollista lukijakuntaani, kirjoitin lähinnä kirjoittamisen ilosta ja luovuuden huumasta. Tarinan edetessä ja varsinkin käsikirjoituksen valmistuttua nykyiseen muotoonsa nousi esiin myös kysymys kenelle ko. kirja on kirjoitettu, kuka siitä kiinnostuu ja miksi?

Mikä synnyttäisi kiinnostuksen kirjaani esim. kirjakaupan esittelypöydässä keskellä kymmeniä muita uutuusjulkaisuja? Olisiko se kansi, takakansiteksti, etusivu, kirjailijaesittely vai perustuisiko kaikki etukäteismarkkinointiin?

Itse kirjani sisällön perin juurin tuntevana niin juonen, henkilöiden, genren kuin tunnelmankin osalta voisin määrittää sen esim. ”naisten kirjaksi”, en sitä kuitenkaan tee. Vaikka päähenkilö on nainen ja tarina etenee naisen kokemusten kautta niin yllättäen esilukijoina olleet miehet ovat myös pitäneet siitä.

Jos ajattelen kirjoittavani aiheista, jotka kiinnostavat itseäni, oletanko myös, että kaltaiseni naiset tahtovat lukea kirjani? Kyllä, jos pystyn määrittämään itseni selkeästi tiettyyn kategoriaan, mutta niin ei vain ole. Kirjoittajana luon maailmaa, jota ei voi yksi yhteen asettaa osaksi ympäröivää todellisuutta. Siinä piilee kirjan ainutlaatuisuus; sadun ja toden leikkauspisteessä. Tuossa leikkauspisteessä kohtaan lukijani, sukupuolesta tai iästä riippumatta.Heille kirjoitan.

4 kommenttia:

  1. Jotenkin takerrun kamalasti itselleen kirjoittamiseen. Eli kyllähän siinä tulee kirjoitettua myös itsensä kaltaisille.

    Yhteen kategoriaan meneminen ei varmaan onnistu. Eri lukija löytää niin eri asioita samasta kirjasta. Kommentoinkin Pasin postaukseen miten eri tavalla minä ja kaverini luetaan hänen kirjojaan.

    Oikeastaan tällä hetkellä tuntuu että kohderyhmän määrittely on markkinoijan niskoilla. Tietenkin minä vasta haaveilen julkaisusta. Kirjailijalle lukijat on varmasti paljon läheisempi asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noinhan se on kuten kirjoitit. Yhden kategorian taktikka ei varmasti toimi, ainakaan aluksi.

      Markkinointi varmasti sanelee kohderyhmän valikoinnissa, mutta lähtökohtaisesti valtaosa kirjailijoista kirjoittaa niin itselleen kuin mahdollisille lukijoilleen ilman kaupallista lähtökohtaa.

      Muut toimijat (kustantamo, kirjakaupat tms.) tuotteistavat kirjan ja nykyisin yhä useammin myös kirjailijan edistääkseen myyntiä ja maksimoidakseen voittoa.

      Poista
  2. Koska tulen mainosalalta, olen tottunut siihen, että on kirjoitettava aina kohteelle. Mieluiten vain yhdestä, selkeästi rajatusta asiasta. Eikä oikeastaan edes mieluiten vaan nimenomaan.

    Kun aloin kirjoittaa Napanuoralla-kirjaa, en toki tehnyt (mainos)töitä. Mutta tietyllä tapaa esim. editoinnissa viskasin syrjään kohtauksia, jotka eivät olisi olleet (jo siinä vaiheessa pitemmälle muotoutuneen) kohteen kannalta niin osuvia (eli lopultakin kirjan kannalta). Ehkä myös viihteessä kohteen rajaaminen on luontempaa. Täytyykin pohtia tätä omassa blogissa. Hyvä aihe, Marke ja Pasi.

    Lukijatapaamisissa olen sitten tajunnut, että kohdeajattelu(ni) heittikin joiltakin osiltaan häränpyllyä. Kustantaja on pieni eikä markkinointibudjetti taivu ns. tuotteistamiseen (se vaatii aika paljon rahaa ja aikaa, turha muuta ajatellakaan). Onnekseni myös sellaiset lukijat, joita en kuvitellut löytäväni Napanuoralla-kirjan ääreltä, ovat yllättäneet minut positiivisesti.

    Eli varmaan juuri niin kuin Dee kirjoittaa: eri lukija löytää kirjasta eri asioita. Jopa asioita, joita minä en kirjoittajana ole tullut edes ajatelleeksi, että ne ovat kirjassa. Onneksi lukijat opettavat myös kirjoittajaa (taas hyvä blogiaihe, ihanaa, kun on teitä keskustelukavareita!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii;) Kuten mieheni sanoisi; kaikista on johonkin. Jos ei muuhun niin ainakin varoittavaksi esimerkiksi!

      Poista